• Osakeyhtiö (aktsiaselts, AS)
• Rajavastuuyhtiö (osaühing, OÜ)
• Avoin yhtiö (täisühing, TÜ)
• Kommandiittiyhtiö (usaldusühing, UÜ)
• Voittoa tavoitteleva osuuskunta (tulundusühinstu)

Rajavastuuyhtiön minimiosuuspääoma on 2.500 euroa.

Yleinen arvonlisäverokanta on 1.1.2024 alkaen 22 % (ennen 20 %). Alennettua 9 %:n verokantaa sovelletaan lääkkeisiin ja kirjoihin. Alennettua 5 %:n verokantaa sovelletaan lehtiin.

Yrityksen tulee rekisteröityä alv-rekisteriin, kun vuotuinen liikevaihto ylittää 40.000 euroa. Vapaaehtoisesti alv-rekisteriin voi hakeutua aiemmin. Verottaja voi poistaa yrityksen alv-rekisteristä, jos yritys tekee useamman kuukauden ajan toiminnastaan 0-ilmoitukset tai liikevaihtoa ei ole.

Työttömyysvakuutusmaksu on 2,4 %, josta työnantajan osuus 1,6 %. Sosiaaliverot ovat yhteensä 33 %, josta sosiaaliturvamaksun osuus on 20 % ja sairausvakuutusmaksun osuus 13 %.

Henkilöiden tulovero on 20 %. Palkan verovapaa osuus on 1.1.2018 lukien portaittainen. (Verovapaan osuuden käytöstä vaaditaan työntekijän kirjallinen hakemus). Verovapaa osuus on 6.000 euroa vuodessa, jos vuositulo on alle 14.400 euroa. Vuositulon ollessa 14.400 – 25.200 euroa, laskee verovapaan tulon määrä laskentakaavan mukaisesti: 6.000 – 6.000 / 10.800 * (tulon määrä – 14.400). Vuositulon ollessa yli 25.200 euroa on on verovapaa osuus 0 euroa. Vuositulon kokonaismäärään lasketaan palkkatulon lisäksi osinko-, korko- ja vuokratulot sekä esim. kiinteistön ja arvopaperien myynnistä saadut tulot.

Yritysten tulovero on 0 %, mikäli voitto jätetään yhtiöön investointeja varten. Osingoista ja muista veronalaisista menoista ja maksuista yrityksen tulovero on 20 %. Veron määrä lasketaan suorituksen nettomäärästä kertoimella 20/80. Esim. osingon ollessa 100.000 euroa, on vero 20/80 x 100.000 eli 25.000 euroa.

1.1.2025 alkaen yritysten tulovero osingoista ja muista veronalaisista menoista ja maksuista on 22 % (ennen 20 %). Samoin poistuu säännöllisten osingonmaksajien tuloverohuojennus 14 % sekä siihen liittyvä henkilöitä koskeva ennakonpidätys osingoista 7 %.

Virolaisen yrityksen Suomessa harjoittama toiminta voi muodostaa Suomeen kiinteän toimipaikan tuloverotuksen kannalta. Yrityksen on silloin maksettava Suomessa harjoittamastaan toiminnasta tuloveroa Suomeen. Kiinteä toimipaikka muodostuu, jos virolaisella yrityksellä on Suomessa esimerkiksi yrityksen johtopaikka (yrityksen johto ja hallinto hoidetaan Suomessa kiinteästä liikepaikasta käsin), sivuliike, toimisto, tehdas, työpaja, kaivos, öljy- tai kaasulähde, louhos tai muu luonnonvarojen ottopaikka, rakennus- ja asennustoiminta, joka kestää yli 6 kk tai epäitsenäinen edustaja (kun edustajalla on valtuus solmia sopimuksia yrityksen nimissä tai vastaanottaa tilauksia).

Liikepaikka voi olla kiinteä toimipaikka vain, jos se on pysyvä sekä maantieteellisesti että ajallisesti. Liikepaikka voi sijaita esimerkiksi toisen yrityksen liiketiloissa silloin, kun ulkomaisella yrityksellä on jatkuvasti käytettävissään tietyt toisen yrityksen omistamat tilat tai osa niistä. Kiinteä toimipaikka voi muodostua myös esimerkiksi työntekijän kotitoimistoon.

Siirtohinnoittelu tarkoittaa hinnoittelua konsernin sisäisten tai etuyhteydessä olevien yritysten välisissä liiketoimissa. Kansainvälisesti katsotaan, että tällaisten yritysten välisten liiketoimien tulee olla markkinaehtoisia. Se tarkoittaa, että niissä tulee noudattaa samoja hinnoittelu- ja muita ehtoja kuin jos liiketoimet tehtäisiin toisistaan riippumattomien yritysten välillä. Eri maiden veroviranomaiset kiinnittävät erityisesti huomiota valtioiden rajat ylittävissä liiketoimissa käytettyyn hinnoitteluun. Verovelvollisten kannattaakin varautua perustelemaan käyttämänsä hinnoittelu tarvittaessa, vaikkei varsinaista siirtohinnoitteludokumentointia niiltä vaadittaisikaan.

Jos osingonsaaja on Suomessa verovelvollinen, niin toisesta EU- tai ETA-valtiosta saadusta osingosta verotetaan kuten suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa.

Osakeyhtiölle (AS) tulee aina valita tilintarkastaja ja tilintarkastus on pakollinen. Rajavastuuyhtiöön (OÜ) tulee tehdä tilintarkastus seuraavissa tapauksissa:

Tilintarkastajan tulee olla Virossa auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Varatilintarkastajaa Viron laki ei tunne.

Apostille-todistus on Maistraatin julkisen notaarin antama todistus asiakirjan, allekirjoituksen ja allekirjoittajan aseman aitoudesta. Apostille-todistus tarvitaan mm. yritystä perustettaessa suomalaisesta kaupparekisteriotteesta.

Viron laki ei tunne toimitusjohtajaa. Yhtiössä voi tästä huolimatta olla (hallituksen ohella) toimitusjohtaja, mutta tällä ei yksin lain nojalla ole oikeutta edustaa yhtiötä sen suhteissa kolmansiin. Toimitusjohtajaa ei myöskään voida ilmoittaa kaupparekisteriin.

Ulkomaalaisen E-kansalaisuudella tarkoitetaan Virossa käytössä olevaa E-resident-korttia. E-resident-korttia alettiin myöntää ulkomaalaisille joulukuussa 2014. Se mahdollistaa asioinnin Viron sähköisissä järjestelmissä sekä asiakirjojen digitaalisen allekirjoituksen. Kortin avulla on mahdollista perustaa yritys, hoitaa pankki- ja veroasioita, tehdä kaupparekisterimuutoksia ja kirjautua erilaisiin sähköisiin palveluihin. Kortin mukana ei tule Viron kansalaisuutta, verovelvollisuutta tai asumisoikeutta eikä sitä voi käyttää matkustus- tai fyysistä henkilöllisyyttä todistavana asiakirjana. E-kansalaisuutta voi hakea helposti verkossa tai poliisilaitoksella Virossa. Kortin noutopaikaksi on mahdollista valita virolaisen poliisilaitoksen lisäksi Viron edustusto ulkomailla esim. Viron suurlähetystö Helsingissä. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa apply for e-resident.

Suomalaisen yrittäjän on suhteellisen helppo tulla Viroon. Maassa on jo paljon erilaisia toimijoita, joten neuvoja ja kontakteja saa, kun näkee hiukan vaivaa. Verkostoihin kuuluminen ja niiden kautta saadut kontaktit korostuvat Virossa.

Virossa on paljon suomalaisia yrittäjiä ja yhä enemmän perheitä muuttaa maahan. Yrittäjille löytyy useita verkostoja mm. Suomalais-eestiläinen kauppakamari – FECC, jossa yritysjäseniä on n. 200. FECC:n tilaisuuksissa tutustuu sekä suomalaisiin että virolaisiin yrityksiin ja ihmisiin.

Lisäksi monessa kaupungissa toimii Suomi-seura ja Tallinnassa lisäksi Virossa asuvien suomalaisnaisten verkosto Suomettaret. Tallinnassa on myös TASK eli Tallinnan suomalainen koulu, jonka olemassaolo on monelle Viroon muuttavalle perheelle merkittävä tekijä mahdollistaessaan lasten suomalaisen opetusohjelman mukaisen koulunkäynnin.

Virolaiset suhtautuvat suomalaisiin positiivisesti ja pitkälti asioiden sujuvuus on omasta asenteesta kiinni. Ystävällisyys, paikallisten tapojen, lakien ja ihmisten kunnioittaminen sekä tietty nöyryys asenteessa auttavat. Viroon ei kannata tulla periaatteella ”näin meillä Suomessa…”.

Tärkein asia vieraaseen maahan muuttaessa on kielen oppiminen. Perusfraasit oppii helposti eikä arkipäivän selviytymiskielitaidon omaksuminen ole suomalaiselle vaikeaa. Toki pidemmälle mennessä alussa helpolta tuntunut viron kieli muuttuu vaikeammaksi.

Viranomaisasiat järjestyvät Virossa lähes aina englanniksi ja joissain paikoissa jopa suomeksi. Suomalaisten kannattaa kuitenkin muistaa, että viron kielen taidon puuttuessa paras aloituskieli on englanti. Suomea ei osata lähtökohtaisesti etenkään nuoremman väen keskuudessa.

Virossa asuvien henkilöiden tulovero on 20 % kaikista tuloista eli palkka-, vuokra- ja korkotuloista. Saatua osinkotuloa ei veroteta henkilöverotuksessa, kun  osingonsaaja asuu Virossa ja on Virossa yleisesti verovelvollinen. Yritys maksaa tuloveron, kun se jakaa osinkoa.